uima-allas arkistot

Indonesia Bali, Kuta 13.2-21.2.2017

Indonesiassa Balilla olimme useassa paikassa, joten katson järkevämmäksi pilkkoa sen moneen osaan, sekä oma alue Gilin saarten Trawangan.

Saavuimme Balin Kuta aluelle illalla noin klo 23.00 aikoihin. Hotellin respan henkilökunnan mies kyseli, että mistä ollaan ja kuinka sanoa heidän kielellään ”kiitos – Terima kasih” sekä ”ole hyvä – Sama sama”. Siinä ei paljoa muuta kerennyt enää tekemään, kuin hakemaan jostain kaupasta vettä. Oltiin kyllä taas sekaisinkaupassa valuutan kanssa, koska nyt sai nostettua itselle miljoonia 😀 eli nollien määrä seteleissä oli melkoinen.

Meille onneksi täälläkin kuului hotellimajoitukseen aamupala, joten perinteisesti aamu alkoi aamupalalla. Aamupala paikkoja oli kaksi. Toinen oli buffet tyyppinen sekä toinen oli ihana rauhallinen omassa suljetussa tilassa. Olimmekin koko hotellissa olo ajan tässä rauhallisemmassa versiossa. Saimme tilata listalta kaiken mitä halusimme ja kaksi naista palveli meitä alusta loppuun saakka. Olivat oikein miellyttäviä ja ystävällisiä. Oli hieman kuninkaallinen olo siellä. 😉 Toki kun itse ei ole tottunut tällaiseen palveluun, alkoi jatkuva kysely hieman loppu ajasta nyppimään. Mutta siinä täytyi vain ajatella, että se on heidän työnsä kysyä halutaanko me vielä lisää ruokaa ja että onhan meillä kaikki hyvin.

Hotelli sijaitsi rantakadulla ison kauppakeskuksen naapurissa ja päädyimmekin heti sinne ostoksille. Hinnat merkkivaatteissa oli aika korkeat, samaa tasoa kuin suomessa. Mutta löysimme paikallisten vaatemerkkien kerroksen ja sieltä molemmat löysimme hieman ostettavaa. Täällä shoppailussa koittaa aina pitää hieman järjen mukana, että tuleeko minun käytettyä tätä suomessa kesällä tai muuna vuoden aikana. Säästyy vaatekaapin turhalta täyttymiseltä. Löysin kauniin viininpunaisen topin, joka sopii suomessa käytettäväksi myös. Tämä on hieman lyhyt ehkä omaan makuuni, mutta onneksi omistaa korkeampi vyötäröisiä housuja. Illalla kävi sitten taas niin, että Teemulle tuli huono olo ja sitten flunssa.

Keskiviikko ja torstai meni pääsääntöisesti huoneessa ja altaalla ollessa ja Teemun levätessä.

Perjantaina lähdettiin etsimään vielä toista kauppakeskusta, joka oli lähellä Seminyak paikkaa. Tänne käveli teitä pitkin noin 45min ja rantaa pitkin 30min. Täältä löysin sitten Zarasta ihanat seilori tyyliset shortsit sekä varasin itselleni kampaajalle ajan! Olin edellisenä päivänä googlaillut paikkakunnan parhaimpia kampaamoita ja tätä Rob Peetom Spa Hair Beautya kehuttiin monessa paikkaa, jokseenkin kallis heidän hintatasoonsa nähden.

Hotellin alue oli todella rehevä. Todella iso ja hyvin hoidettu puutarha. Löytyi kaikenlaisia kukkia, puita ja vettä sekä isoja kultakaloja ja muita pienempiä mustia kaloja. Sekä Balilla on joka paikassa todella paljon erilaisia patsaita ja temppeleitä. Osa patsaista on todella ilkeän näköisiä ja osa ystävällisemmän sekä hassun näköisiä. Koitin Ubudissa ollessa kysyä eräältä oppaalta, että mitä eroa näillä patsailla on, mutta hän ei osannut sanoa siihen mitään. Tai osannut sanoa englanniksi tai ei ymmärtänyt minun kysymystä. Mutta se liittyy siihen, kun Bali on jumalten saari ja paikalliset palvovat eri jumalia ja pitävät erilaisia seremonioita sekä seremonioita aika ajoin. Ilkeän näköiset patsaat esittävät demoneita. Balilla on myös vahvasti esillä erilaiset taidemuodot. Patsaiden lisäksi esillä oli veistoksia, maalauksia, piirrustuksia ja paljon erilaisia käsitöitä. Hotellin kadulla oli myös pari erilaista taidetarvike kauppaa, josta jokaiselle taiteilijalle löytyy varmasti tarvittavat välineet työskentelyynsä.

Kävimme myös hotellin lähellä sijaitsevassa italialaisessa ravintolassa syömässä ja juomassa tervetuliasjuomat. Sieltä sai myös gluteenitonta pizzaa, joten pakkohan sitä oli maistaa! Sekä tervetuliaisjuomaksi otin mohiton. En yleensä tilaa mohitoa, koska ne eivät ole maistuneet hyviltä. Mutta tämä! Ai että se oli taivaallista. Aivan super hyvä ja raikas. Myös jäätelöt olivat minun mielestäni hyviä.

Hotellin ravintolan ruuat olivat myös ihan ok. Ravintola sijaitsi rantakadun varrella. Näkymät oli todella kauniit. Ja totta kai kadulla riitti myös paljon kaupustelijoita. Kuvassa herra kauppasi henna-tatuointeja.

Lauantaina aamupalan jälkeen lähdin klo12 itekseni kävelemään rantaa pitkin kampaajalle. Ranta oli sellainen ”surffaajien paratiisi”. Lautoja oli joka puolella sekä todella moni mies tuli tarjoamaan minulle surffaukseen opetusta ja kaljaa. En lähtenyt ottamaan mitään opetusta surffaukseen, aallot siellä kuitenkin on aika isoja ja näin jo mielessäni, kuinka palaisin merestä naama auki, kun lauta on osunut minua päähän 😀 Sekä en ole mikään mestari uimarikaan. Surffaus jäikin meiltä kokonaan kokeilematta koko Balilla oloaikana. Ehkä ensi kerralla olemme rohkeampia sen suhteen.

Kampaajan aika oli varattu klo13, joten kerkesin hyvin katsella vielä kauppakeskusta. Kampaajaksi minulle tuli nuorehko mies stailaaja. Hän oli oikein ystävällinen ja puhui ihan hyvää englantia. Hän siinä kyseli mitä haluan tehdä hiuksilleni ja kerroin että latvat pois sekä juuri täytyy värjätä, se on kamala! 😀 Hän siinä katseli muutamaa hiusväri tupsua ja kysyi sitten apua kokeeneemmalta seniori stailaajalta. Hän tuli siihen vielä kyselemään, että mikä minulla on ajatuksena hiuksissa, onko liukuväri? Sehän se oli ja miehet saivat minulle sopivan sävyn valittua. Hiusvärin vaikuttaessa, minulle tuotiin latte sekä joku keksi. Latte oli kyllä super luksusta siihen väliin. Hiukset minulla pesi joku alempi, ehkä harjoittelija, poika. Hän oli hieman aran oloinen värin kanssa, jottei tumma tyviväri sotke minun vaaleita latvoja samalla. Pesun tuoli oli myös ihana, sain pesun ajaksi hieronnan. Kyllä minua hemmoteltiin siinä, ai että 😀 Hiukset olivat auringossa menneet aika kuivaksi, joten stailaaja otti aika reilusti latvoja pois. Vähän siinä harmitti, mutta lopputulos oli todella hyvä. Värjäys, leikkuu ja hiusten föönaus tuli maksamaan 800 000 rupiaa, eli noin 60€. Suosittelen kyllä tätä paikkaa, jos joku haluaa lähteä testaamaan ulkomailla kampaajalla oloa. Oli aika mielenkiintoista.

Illalla lähdimme baarikadulle. Tästä tuli matkalla hieman erimielisyyttä, että missä suunnalla katu sijaitsee. Minä olin kattonut omasta mielestä tarkasti mistä pitää kääntyä milloinkin. Kyllä alkoi hymy tuleen korviin asti, kun olin kerrankin oikeassa paikan suhteen! 😀 En onneksi antanut periksi tässä asiassa.Hehe. Löysimme yhden baarin, jossa sattui olemaan livebändi ja he soittivat rockimpaa musiikkia. Sehän sopi meille. Soittivat paljon ACDC:tä sekä Nirvanaa jne. Heiltä sai myös pyytää toivebiisejä 50 000 rupian hinnalla. Paljon porukka kävi toivomassa biisejä, sekä yleisö kävi laulamassa heidän kanssaan lavalla asti. Meno oli kyllä koko ajan hyvä.

Sunnuntai meni sitten siinä auringossa köllötellessä. Maanantaille otettiin hieronnat. Mulle niska-hartia ja Teemulle sport. Hierontapaikka oli hotellin alakerrassa ja todella kauniissa tilassa. Hierojat olivat todella hyviä. Ah ihanaa. Hotellin alueella oli myös kolme kissaa, jotka kävivät morjestelmassa päivän mittaan hotellin vieraita.

Hieronnan ja syönnin jälkeen menimme hotellia vastapäätä olevaan Water Bom vesipuistoon. Paikka oli kyllä huippu! Paljon erilaisia liukumäkiä. Toinen toistaan hurjempia. Saimmekin ensimmäisiin kaveriksi kaksi lasta, jotka olivat perheensä kanssa tulleet Australiasta lomailemaan. Tytön nimi oli April ja hän oli 11vuotias. Hän jutteli minulle kaikennäköistä ja pahoitteli, kun ei tiennyt missa tarkalleen Suomi sijaitsee. Sain kehujakin tältä, että en näytä kuulemma ollenkaan 30 vuotiaalta vaan ennemmin 20 vuotiaalta. Hänen siskonsa oli 32 v. ja hän oli kuulemma vanhan näköinen 😀 Lapset tsemppasivat meitä parissa ensimmäisessä liukumäessä. Näyttivät meille aina ensin mallia, kuinka mennä lukumäkeen ja ettei se ole niin kamalaa. Aika söpöä. Kamalimmat ja samalla parhaimmat oli sellaisia, missä mentiin sellaiseen pieneen sukkulaan/koppiin seisomaan alustan päälle. Näissä ohjestettiin kunnolla kuinka pitää pitää käsiä ja jalkoja koko liu’un ajan. Sitten alkoi kuulumaan lähtölaskenta ja se lattia katosi jalkojen alta. Kääääk. Näitä oli kaksi erilaista. Ensimmäinen oli todella lyhyt, meni 5 sekunnissa alas. Sitten viimeisimpien joukossa oli samanlainen sukkula, todella korkealla ja todella pikä. Liuku meni ylös ja alas ja välillä sumutti vettä sen vaudin keskellä. Järkyttävän ihanaa 😀 Olisi kyllä harmittanut itseä, jos ei olisi uskaltanut mennä kaikkiin liukumäkiin. Mutta kamalin ja oikeasti pelottavin liukumäki oli Teemun lempilasku. Oltiin kumirenkaalla kaksin ja sitten se lähti laskuun alas ja yhtäkkiä PYSTYSEINÄÄ pitkin tooodella ylös ja sieltä selkä edellä vauhdilla alas! Meistä onkin tästä tulostettu kuva ja mun ilme on just sellainen miltä se tuntu (kuvaa en kehtaa laittaa tänne esille 😀 ). Pelkäsin aivan kamalasti. En lähtenyt enää uudestaan siihen 😀

Tiistaina olikin hotellin vaihto Seminyak alueeseen. Tilasimme hotellin respasta meille taksin ja menimme odottelemaan taksin saapumista pihalle. Siihen ilmestyi sitten kaksi miestä, jotka heti alkoivat kyselemään mihin ollaan menossa ja halutaanko kyyti. He olivat sitä ennen joka päivä huudelleet jo taksia. Menimme hetkeksi siinä sekaisin, että oliko tämä nyt meidän taksikuski ja aloimme kyselemään hintaa uudelle hotellille. Onneksi siihen heti saapui ihan oikeia taksi ja hän huikkasi meille, että tilasitteko te taksin. Onneksi emme ottaneet näitä kyselijä taksia, koska he sanoivat kolminkertaisen hinnan kyydille, mitä se oli mittaritaksissa. Joten tässä taas huomasi, että pitää ottaa mittarillinen taksi! Balilaiset tuntuvat olevan aika uteliaita turisteja kohtaan. Kadulla todella moni huuteli ja kyseli mistä ollaan ja kauanko olemme olleet täällä.

Seuraavassa osiossa kirjoitan sitten Seminyakista.

-SMH

Ihana Langkawi 26.1.-10.2.2017

Voihan ihana Langkawi näimme jälleen! <3

Olimme noin kaksi vuotta sitten ensimmäisen kerran Malesiassa Langkawilla ja molemmat ihastuimme paikkaan täysin. Saimme silloin tehdä monia asioita mitä oli haaveillut reissuilla tekevän ja ihan kohtuu hintaan. Silloin Langkawilla ei ollut kauheasti turisteja liikenteessä. Turistit olivat enemmän muita aasialaisia jotka olivat tulleet lomailemaan paratiisisaarelle. Toki en tiedä vaikuttiko turismiin silloin tapahtunut Air Asianin lentoturma. Tämä turma oli hieman meilläkin silloin pelkona, koska lensimme silloin Singaporesta Langkawille kyseisen firman koneella ja turmasta silloin oli kulunut vain pari kuukautta. Mutta onneksi lennot ovat menneet hyvin. Eläminen Langkawilla silloin ei ollut kauhean kallistakaan, mutta tällä kertaa asiat olivat hieman muuttuneet.

Nyt Langkawilla oli enemmän ympäri maailmaa turisteja sekä hinnat olivat selvästi nousseet. Mutta onneksi paikalliset olivat edelleen todella aidosti ystävällisiä ja puheliaita. Malesialaiset ovat suurimmaksi osaksi muslimeita ja naiset ovat pukeutuneet kaapuihin, joista näkyi osalla vain silmät. Toki heillä on myös varmaan suhtautuminen pukeutumiseensa myös rentoutunut, koska nuoremmilla naisilla oli värikkäämpiä vaatteita ja huivi kiedottu peittämään hiukset ja kaulan. Tästä johtuen, minuun hieman kohdistui pitkiä katseita, koska ja minä kuljin lyhyissä ja heidän silmiinsä paljastavissa vaatteissa. Mutta tähän vain täytyi tottua.

Ensimmäinen hotelli oli eri aluella missä olimme aiemmin majoittuneet. Tämä hotelli sijaitsi luoteessa, pohjoisemmassa kuin aiemmin olleet hotellimme. Tällä alueella olimme käyneet vain tutustumassa pikaisesti. Hotelli oli todella isolla tontilla ja huoneet eivät olleet päätalossa, vaan sijoiteltuna ympäri tonttia pari kerroksisiin taloihin joissa yhdessä talossa oli varmaan kymmenisen huonetta. Sisäänkirjautumisen jälkeen meidät ohjattiin tällaiseen pieneen ”autoon”/kärryyn joka otti meidät kyytiin ja kuski vei meidät huoneeseen. Huoneemme oli onneksi ihan päätalon vieressä. Huoneeseen mennessä katolla oli muutamia apinoita toivottamassa meidät tervetulleeksi 😀 Talojen ympärillä olikin paljon puita, joissa oli erilaisia eläimiä mm.apinoita, oravia ja erilaisia lintuja. Näimmekin eräänä päivänä todella hienon pelikaania muistuttavan linnun, joka oli oli nimeltään Buceros bicornis eli keisarisarvinokka. Ensimmäinen päivä menikin tosiaan siihen kun kuljimme thaimaasta lautalle ja lautalta hotellille. Kaikken tähän meni 12tuntia. Huhh. Mutta tulipa tosiaan kokeiltua hieman erilaista siirtymistä paikasta toiseen. Illalla oman hotellin ravintolaan syömään. Oli hieman nälkä!

Koska tämä alue mihin majoituimme oli meille vieras, täytyi meidän seuraavana päivänä lähteä metsästämään pankkiautomaattia. Emme olleet vaihtaneet lentokentällä kuin hieman rahaa, koska kurssit kyseisissä paikoissa on pääsääntöisesti huonompia kuin kaupungissa. Kysyimme hotellin respasta, että onko tässä lähellä ja heidän mukaansa vain lentokentällä. Päätimme että lähdemme taksilla kentälle. Hetken odoteltua taksia, jota ei kuulunut, päätimme ottaa jalat alle ja kävellä lentokentälle tai johonkin siihen suuntaan. Noh, kävelimme sitten lipposilla sille aluellee missä olimme viimeksi olleet ja matkaahan tuli sitten huimat 12km ja aikaa meni kävelemiseen sen 2tuntia! Voin kertoa että kuumassa 30 asteen lämmössä, auringon paahteessa, huonoilla kengillä ja ilman vettä tämä matka oli aivan kamala. Mutta löysimme automaatin ja kävimme samalla katselemassa hieman basaareja, joista Teemu löysikin niistä pari reissupaitaa. Kävimme samalla kaupassa ja tällä kertaa otimme taksin takaisin hotellille. Taksikuski hieman naureskeli meille, kun kerroimme kävelleen tämän matkan juuri jalkaisin. Se päivä olikin sitten aikalailla siinä. Illalla meille oli hotellin maksama kiinalaisen uuden vuoden takia illallinen varattuna. Tämä oli buffet-ruokailu, joista vain juomat piti erikseen maksaa. Ravintolaan saavuttua, paikat oli varattu meidän nimellä. Palvelu oli hyvää. Ruoka ihan ok. Kiinalaisten jälkiruoat oli aika outoja.

Aamupalalle mentäessä meitä odotti aika hauska näky. Apinat olivat vallanneet ravintolan edustan tilan, kuulemma tulevat myös sisälle jos joku jättää oven vahingossa auki. Lauantai pyhitettiin auringon otolle ja varasimme seuraavaksi pariksi päiväksi skootterin, joka maksoi 80 ringgittiä eli alta 20€.

Sunnuntaina lähdimme katsomaan krokotiilipuistoa, joka sijaitsi lähellä hotellia. Paikka oli ihan ok. Krokotiileista oli hyvin kerrottu infoa ja heidän tavoistaan elää. Toki osilla oli aika pienet tilat olla, mutta suurimmaksi osaksi omaan silmään ihan viihtyisä paikka krokoille. Saimme lippuluukulta ostaa samalla pari ruokapussia, joista saisimme heittää napsuja krokotiilien poikasille. Se oli ihan mukavaa hommaa, kun löysimme hieman syrjäisemmän paikan missä ei ollut muut turistit heittelemässä napsuja. Krokotiilit olivat kyllä pelottavan näköisiä ja kokoisia! Niitä alkoi kyllä kunnioittamaan, mahtavia otuksia.

Menimme sitten toiseen paikkaan Oriental Villageen, joka oli paikkana meille jo tuttu. Aiemmin olimme olleet siellä sellaisten veden päällä olevien isojen kuplien sisällä kikkailemassa, ajoimme mönkijöillä metsässä sekä vaijerivaunulla menimme vuoren päälle, josta oli hienot näkymät alas. Nyt kävimme oikeastaan vähän verestämässä muistia ja katsomassa oliko paikka muuttunut mihinkään. Tämän jälkeen menimme vielä hieman ajelemaan ja löysimme yhden vesiputouksen, joka oli keinotekoinen harmillisesti. Toki se oli ihan hieno.

Seuraavana päivänä lähdimme seikkailemaan skootterilla uudelleen Oriental Villagen suuntaan. Nyt menimme katsomaan Seven Fells vesiputousta. Alueelle saavuttaessa parkkipaikalla oli pöydällä istumassa joukko miehiä ja yksi tuli sieltä meidän luo ja alkoi kinumaan rahaa skootterin pysäköinnistä. Tämä lippu taisi maksaa 1ringgettiä, eli ei onneksi paljon mitään. Lähdimme muiden turistien perässä kohti ylämäkeä ja metsää. Rappusia HIEMAN kiivetessä pääsimme perille. Vesiputous oli onneksi nyt luonnonmukainen ja ihan nätti. Paikalla oli vain muutamia turisteja meidän lisäksi, monet olivat köllöttelemässä vesiputouksen alapuolilla olevissa ns.lähteissä/puteissa.

Takaisin lähtiessä huomasin tien, joka meni vielä ylös päin ja sieltä tulevan alas porukkaa. Pakkohan se oli lähteä katsastamaan mitä sieltä löytyy. Rappuset löytyi ja ei muutakun taas rappusia ylös vain. Ylös päästyä voin kertoa, että sen päivän jalkatreeni tuli tehtyä 😀 Ylhäällä oli alue, josta vesi lähti putoamaan vuorta alas. Siellä oli myös pikkuisia puroja, joista pitkin paikalliset ja turistit laskivat pyllymäkeä. Alas lähtiessä päätimme laskea rappuset ja summaksi saimme ylhäältä ihan alas kaikkineensa noin 640 rappusta! Ei ole kumma että jalat olivat hapoilla.

Jatkoimme skootterilla matkaa saaren koillisosaan, jossa emme oikeastaan olleet käyneet aiemmin. Siellä olisi kartan mukaan jossain ollut vesiputous, mutta kyseisestä paikasta ei ollut mitään mainintaa missää tieviitassa, joten se jäi näkemättä. Menimme sitten käymään Langkawi Wildlife Park & Bird Paradisessa. Saimme taas ostaa pussukat, joissa oli paljon erilaista ruokaa napsuista porkkanoihin ja salaatinlehtiin. Enismmäisenä tuli erilaisia lintuja. Saimme alussa kädestä syöttää flamingoja sekä tipuja.

Sai silittää kotkaa sekä muita pikkulintuja. Käsiimme laitettiin pieniä siemeniä ja hetken päästä kädet olivat täynnä kauniin värikkäitä pieni lintuja. Niitä oli ihan joka paikassa. Myös minun lenkkarit olisivat maistuneet joillekkin linnuille, koittivat niitä näykkiä.

Sitten Teemun käteen lensi pikkuisen isompi kauniin viherä lintu. Se alkoi koko ajan hivuttautumaan Teemun ruokapussukkaa kohti ja alkoi nokallansa repiä sitä auki 😀 Lintu sai sen hieman rikki ja nokki pussista auringonkukansiemeniä. Se kaivaminen oli varmaan hieman työlästä, koska hetken kuluttua kyseinen lintu hyppäsi minun käteen jonka vieressä oli pussi auki ja lintu istui kädellä ja noukki pussista röyhkeästi siemeniä suuhunsa. haha. Hienosti lintu osasi perkata siemenen sisällön esiin jonka sitten vain söi. Lintu oli tosi pehmeä ja lämmin. Ihana nyssykkä. Lintua sai silitellä siinä samalla. Tässä lintu istui varmaan 15min, ennenkuin koitti mennä uudelleen Teemun pussille. Laskettiin lintu meidän penkille ja siihen hieman herkku siemeniä sivuun, jotta saa jatkaa rauhassa syömistään.

Matkalla tuli sitten vastaan ison pöydän päällä keskellä kujaa valtava python käärme ja toinen erilainen käärme oli työntekijän niskalla. Saimme silittää pöydällä makaavaa pythonia ja sen jälkeen työntekijä alkoi kysymään haluanko ottaa hänen käärmeensä syliin. Ensin kieltäydyin kunniasta, mutta olihan se käärme sitten kuitenkin pakko ottaa syliin. Aikamoinen käärme oli, varmaan joku kuristajakäärme se oli lajiltaan. Painava ja aika pehmeä. Luulin käärmeiden olevan enemmän limaisia, mutta niiden iho tuntui ihan kivalta. Käärme pääsi myös Teemun syliin ja meidän molempien ilmeet olivat kyllä näkemisen arvoiset.

Tästä lähtiessä harmittelimme, että olikohan pöydällä oleva käärme huumattu, koska se ei liikkunut siinä yhtään. Se tuo aina näissä paikoissa huonon mielen. Aika kaksipiippuista käydä tällaisissa eläintarhoissa, koska ei sitä oikeasti tiedä millaiset oltavat heillä on. Toki se on aina eri asia, jos joku eläin ei vain enää pärjää luonnossa ja on ns.pakko ottaa se tällaisiin paikkoihin, jotta se saisi elää. Mutta harmittelun jälkeen bongasimme aavikkoketun, joka oli niin ihana, saisko semmosen kotiin Ziralle kaveriksi.

Sekä Teemu ihastui pesukarhuihin. Niille sai antaa ruokaa sellaisten verkkoon laitettujen putkien kautta. Ensin tiputimme napsut siitä maahan, mutta pesukarhut osasivat ottaa ne niistä putkista. Oli kyllä söpöä, kun ne otti suoraan Teemun kädestä napsuja.

Syötimme myös suoraan kädestä pupuja, peuraa, sturtseja sekä emuja. Nämä isot linnut oli kyllä pelottavia ja uhkaavia. En meinannut uskaltaa antaa kättä heille, mutta paikan työntekijä oli siinä vieressä ja näytti ensin mallia kuinka se sen herkkunsa ottaa suuhun. Aika tökkimistä oli käteen. Tästä paikasta jäi ihan hyvä mieli. Eläimillä oli isot tilat olla ja kaikki oli siistin näköisiä ja työntekijät mukavan oloisia.

Hotellin ravintolan pihalla viihdykkeenä iltaisin toimi kaksi kissaa. Tyttö ja poika kissat selvästi. Tyttö oli aika viimeisillään raskaana ja kolli oli iso ääninen kaveri. He tulivat eräänä iltana huuteleen lasiovien ja ikkunoiden taakse ruokaa ja pääsivätkin sisälle useaan otteeseen. Tarjoilijat alkuun koittivat niitä häätää pois, mutta antoivat loppupeleissä periksi kisuille. Emme saaneet ravintolan sisällä annettua heille mitään syötävää. Käärein kanan palasen paperiin ja vein sen lähtiessämme tyttökisulle. Pieni hotki sen suurella vauhdilla. Hän oli alkuun hieman arka. Kolli katsoi vain kauempaa tilannetta. Koitimme lähteä siitä sitten omaan huoneeseen, mutta se olikin hieman haastavampaa ja sydäntä särkevämpää. Tämä tyttö kissa ihastui Teemuun selvästi ja olisi lähtenyt meidän mukaan. Hetki siinä oltiin niiden kanssa ja lähdimme sitten sisälle. Viimeisenä aamuna tyttö kisua ei enää näkynyt, mutta kolli huuteli taas isoon ääneen ruokaa. Nappasin lähtiessä makkaraleikkelen ravintolasta ja vein sen kollille. Hän ei oikein uskaltanut tulla käteni lähelle, mutta söi kuitenkin isolla ruokahalulla makkaran pois. Tuli hyvä mieli, kun sai molemmille kisuille annettua ruokaa. Olivat aika nälkiintyneen näköisiä, mutta siistejä.

Seuraavana päivänä oli hotellin vaihto, joka oli meille entuudestaan tuttu. Valitsimme sen uudelleen, koska se miljöö oli todella kaunis omalla privaatilla rannallansa. Hotelli sijaitsi tällä turistialuella, jossa on kaikki tarvittava. Hotelli paikkana oli edelleen ihan ok, mutta henkilökunta ei ollut läheskään yhtä hyvää kuin edellisessä paikassa. Toki hotellin ravintolassa oli kissaemo kolmen pennun kanssa viihdyttämässä asiakkaita. He hoitivat sen osuuden hyvin. Se ollaan nyt huomattu, kuinka paljon hotellin henkilökunta ja tunnelma tekee meille asiakkaille. He luovat ison osan siitä, viihtyykö hotellin asiakkaat kuinka hotellissaan. Hotellihuoneenkaan ei loppujen lopuksi tarvitse itselle olla niin hieno, toki siinä on omat luksuksensa jos huone on hieno. Olimmekin aikalailla rennosti tämän viikon hotellin aluella ja pelasimme tennistä ja kävimme kuntosalilla. Tennis on kyllä sellainen laji minulle, että hermot menee aika nopeasti ja mailan voisin siinä hajoittaa 😀 Teemulle hyvää viihdettä, kun riehun toisella puolella verkkoa. Varmaan johtuu siitä, kun ei hallitse sitä mailaa ja tekniikkaa ei ole. Mukavaa hommaa jos pallo meni kutakuinkin sinne mihin sen tarkoitti ja peli kulki edes hieman. Olisi ihan mielenkiintoista ottaa muutama harjoitustunti suomesta, jos vaikka innostuisi pelaamaan 😀

Viikko vierähti oikeastaan auringossa ja hieman shoppaillessa.

Kuntosali oli aika erikoinen, vanha ja vaarallinen. Seinillä oli moneen kertaan ilmaistu, kuinka hotelli ei ole velvollinen mihinkään vahinkokorvauksiin, ole vastuussa ihmisen hengestä jne. Mukavaa treeniä siinä sitten vain 😀

Viikon auringossa köllöttelyn jälkeen ostimme vesiskootterilla mentävän saarihyppelyn. Edellisellä kerralla tämä oli super mukavaa hommaa ja saimme olla kahdestaan oppaan kanssa, joka oli asunut 2000-luvun vaihteessa jonkin aikaa suomessa. Opas kysyikin silloin Teemulta ”Otatko sina kalja?” Nyt meillä oli meidän lisäksi toinen nuori pariskunta oppaan lisäksi. Saimme ihan mukavan oppaan tälläkin kertaa, mutta se vähän häiristi, kun ei saanut olla pelkästään oppaan kanssa. Pääsimme valitsemaan ensin vesiskootterimme ja saimme mennä jo ajelemaan rannan läheisyyteen. Noh..Teemu siinä sitten hieman innostui ja teki aaltoja ja sitten kääntyessä toiseen suuntaan koko vesiskootteri meni nurin ja me lennettiin veteen siinä rytäkässä. Mitään ei sattunut, säikähdettiin vain, tai minä ainakin vedin pienet hermot siinä ;D Mutta verraten edelliseen skootteriin, tämä oli paljon pienempi ja heikompi kuin edellisellä kerralla. Viimeksi se oli todella varman oloinen ja ajoimme sillä todella lujaa ja samallalailla kuin tässä tehdessä. Omituista, että antavat turisteille ajettavaksi tällaisia huonompilaatuisia ajopelejä. Pääsimme siitä kuitenkin lähtemään rauhassa.

Menimme tuttuihin paikkoihin, ihan mukava päästä ottamaan nyt kuvia niistä saarista. Harmi kun tämäkin oli muuttunut niin, että erääseen saareen oli suuret jonot ja sinne pääsymaksu. Aiemmin tilanne täysin päinvastainen. Mutta siellä saarella oli sellainen tarina taustalla, kuin itse saari muistuttaa selällään makaavaa lasta odottavaa äitiä. Ja saaren sisällä on jonkinlainen lampi. Taru kertoo, nainen oli rakastunut ja saanut lapsen, joka oli kuollut seitsemän päivän päästä syntymästä ja lapsi on haudattu veden alle. Jos vedessä ui, se edesauttaa raskaaksi tulemista. Nyt vedessä ei uinut paljon naisia, mutta edellisellä kerralla naisia oli paljon.

Kävimme myös kauniilla saarella jossa saimme olla 40minuuttia. Istuin rannalla jalat vedessä ja kaivelin simpukoita. Edellisellä kerralla löysin todella ison simpukan veden alta. Otin sen silloin mukaani ja se onkin meillä kotona esillä muiden simpukoiden kanssa.

Sain myös ajella itse vesiskootterilla. Alkuun pelotti, mutta kyllä sitä vauhtia alkoi siinä sitten tulemaan ja innostuin. Tästä rannalta sitten menimme takaisin omalle rannalle. Rantaan tullessa matkakaverimme ei hidastanut vauhtia tarpeeksi, joten kolautti oman vesiskootterinsa meihin ja sen nokka meni vähän solmuun. Opas siinä vähän kauhtui, mutta sai lyötyä nokan takaisin paikalleen ja oli siinä hieman että hyshys asiasta. Rannalla oli jo uusi matkaseurue tulossa samalle retkelle ja oppaamme lähti siitä aika nopeasti uudelle kierrokselle. Tämä reissu meillä kesti klo 9-14.

Loppupäivät meni salilla, tennistä pelatessa ja aurinkoa ottaessa.

Meille kävi yhdessä ravintolassa vähän köpelösti, turtien huijaaminen. Kävimme eräässä ravintolassa, jota oli kehuttu Tripadvisorissa. Katsoimme ruokalistoja ja puhuimme,että ompa halpaa. Tilasimme saman annoksen, kebabit. Tarjoilija tottakai otti listat meiltä pois, mutta voi kun olisi pyytänyt ne jättämään. Ruuat nimittäin syötyämme ja laskua tilattuamme, ruuan hinta oli laskussa melkein kolminkertainen! Sanoin asiasta heti tarjoilijalle ja hän oli ihmeissään. Sitten hän tuli listan kanssa siihen minulle, että katso tässä on hinnat. Olin että, ei tämä ollut meidän hintana. Menin katsomaan heti heidän muita listoja ja löysin juuri ne listat mitkä oli meidän pöydässä olleet (olivat eri kohdassa kuin muut listat). Mutta siinä oli tehty niin, että vanha hinta oli sutattu tussilla ja kirjoitettu uusi hinta siihen viereen. Eri värisellä tussilla kuin millä ne muut oli kirjoitettu. Sanoin siitä että aaa, jaa tässä oli meillä ollessa eri hinta mutta nyt se on sutattu. Tiskillä ollut nainen katsoi minua jännästi. Noh, ei siinä muu auttanut kuin maksaa lasku ja lähteä pois. Mutta voin kertoa, että ei tullut kiitosta, koska ruokakaan ei ollut juuri minkään makuista ja annoskoko todella pieni. Eli mitä tästä opimme. Jos ruokalistassa on hinnat kirjattu käsin, pidä lista itselläsi. Tai jos omassa päässä hälytyskellot soivat, niin pidä se lista 😀

Kävimme pariin otteeseen Sugar nimisessä ravintolassa. Siellä oli hyvä henkilökunta ja ruoka hyvää. Viimeisellä kerralla sieltä lähtiessämme toinen tarjoilija miehistä alkoi minulle sanomaan, että ”hieno hattu sinulla, anna minulle se”. En alkuun saanut puheesta selvää ja kysyin että anteeksi mitä sanoit. Siihen tarjoilija ”haluan sinun hatun, se on hieno, haluan sen 😀 ” ja kauhea naurua siihen päälle. Oli aika hämmentävä tilanne, mutta saipa meidät lähtemään hymyissä suin. Suosittelen siellä käymistä. Samoin myös Fat Cupido niminen ravintola oli super hyvä. Olimme edellisellä kertaa olleet siellä syömässä ja se oli edelleen Tripadvisorin mukaan suosituin ravintola koko Langkawilla. Palvelu pelaa ja ruoka myös. Tähän ravintolaan tehdään paljon varauksia ennakkoon, mutta meille löytyi molemmille kerroille paikat. Sielläkin viimeisellä kerralla ollessa ravintolan naistarjoilija sanoi, että ”alkupalat pitää sitten syöttää toisille”. Nauroimme tätä. Alkupalat syötyämme, nainen kysyi minulta ”noh syöttikö hän sinulle?” Olin että ei..hehe.. Siihen nainen ”mitä, saanko kuristaa häntä” sanoin että anna palaa 😀 sitten nainen tarttui kunnon kyynerpää otteella Teemua kurkun ympäriltä kiinni ja naureskeli. Sitten hän sanoi Teemulle, että ”noni, syötä hänelle nyt omasta ruuasta jotain”. Teemu antoi sitten minulle palasen ruuastaan ja nainen oli tyytyväinen ja kehui että kyllä on suloinen mies. Kaikkea sitä ruokailuiden yhteydessä voi sattua 😀

Seuraavana matkakohteena on Kuala Lumpur. Siitä seuraavaksi.

-S-M

Koh Lanta, 19.1-26.1.2017

Torstaina 19.1 lähdettiin klo 10 aikaan ajelemaan Koh Lantalle. Pääsimme mukavasti hotellin respan matkanjärjestäjän hoitamalla kyydityksellä suoraan matkaan. Krabilta Koh Lantalle piti mennä lautalla. Lautta matka kesti vain noin 20 minuuttia. Saavuimme hotellille noin klo 15. Hotelli oli bungalow majoitus, joka oli meille uutta ja hieman alkuun hämmentävä kokemus. Huone oli hieman jäänyt ajasta jälkeen ja huoneessa oli muutaman kerran hämähäkkejä muurahaisten seurana, mutta ajan saatossa tähän tottui. Täällä taisimme päästä hieman television katselusta eroon, koska televisio oli klassinen putkimallinen Polytron 😀

Päivä meni tuttuun tapaan ympäristöön tutustumalla sekä oleilua hotellin piha-alueella, joka oli ihan ykkösjuttu koko hotellissa. Ranta oli kaunis sekä ranta sekä uima-altaan tuolit olivat aivan rannan tuntumassa. Rantatuoleissa nautimme kohtuu hyviä drinksuja, jotka olivat ihan kohtuu hintaisia,ainakin happy hoursilla ;D Hotellin ravintolan henkilökunta oli oma lukunsa 😀 heidän toimintansa oli hieman omituista ja tuntui,ettei heillä ollut johtajaa siellä ollenkaa. Palvelun taso ei kaikilla ollut oikein ammattimaista, tai sitten he olivat uusia työntekijöitä, eivätkä vielä osanneet kunnolla toimia kyseisessä ammatissa. Välillä eräs tarjoilija jäi pöytämme viereen naureskelemaan ja huuteli työtoveilleen jotain ja nauroi lisää..en tiedä sitten oliko siinä kyse meistä vai kuinka, mutta hieman huonoa vaikutelmaa se toi ainakin meihin asiakkaisiin. Toki yksi heistä oli oikein mallikas ja esittelikin meille illalla heidän seuraavan päivän tapahtumaansa. Heillä olisi perjantai illalle suunniteltu ohjelmaa ja saimme varata ennakkoon heidän listaltaan sopivat paikat ohjelmanumeroiden katsomiseen. Paikkoja/pöytiä oli jo hieman varailtu parhailta paikoilta, joten tarjoilija päätti piirtää karttaan uuden pöydän joka varattaisiin meille 😀

Perjantain aamu alkoi hotellihuoneeseen kuuluvalla aamupalalla. Aamupala toimi kupongeilla. Ruoka oli ihan ok, mutta en uskaltanut syödä mm.jogurttia, koska se olisi ollut varmaan jo pilalla klo9 aikaan. Aamupalan jälkeen varasimme hotellin respasta skootterin, 200bath/päivä, jolla pääsisimme saaren kuntosalille. Kuntosali oli noin 5km päästä hotellista, mutta skootterilla matka meni ihan mukavasti. Tiet oli kyllä aika kamalassa kunnossa ja liikenne oli sen mukaista. Monttuja joka paikassa joita joutui väistelemään vähä väliä. Mutta Teemu ajoi oikein mallikkaasti ja tarkkaavaisesti, joten meillä ei ollut hätää. Toki minä takapenkillä olisin voinut olla enemmän hiljaa, jotta kuskilla ei olisi mennyt hermoja siinä suhteessa 😀 Kuntosali oli todella hyvä! Se olikin paikallisten thaiboxaajien treenisalin vieressä ja palvelutaso oli asiallista. Otimme salille viikon setin joka maksoi 800bath/per nenä.

Illalla olikin sitten klo19.30 tämä tapahtuma, jossa oli ohjelmanumeroina paikallisia kansantansseja, thaiboxingia sekä rannalla tulishow. Tämä oli oikein mukava tapahtuma, pääsi näkemään uusia asioita. Ensimmäisissä tansseissa oli neljä nuorta tyttöä tanssimassa, jotka olivat varmaan aloitteleva esiintymisryhmä. Pääpiirteittän taisi koreografia mennä suurimmalta osalta ihan putkeen. Tytöt esiintyivat kolme kertaa ja jokainen tanssinumero oli aina eri kansantanssi ja heillä oli erilaiset esiintymisasut joka numeroon.

Esityksen loputtua tarkoilijat kantoivat ”esiintymislavalle” rantatuolien pehmusteita maahan. Nämä olivat seuraavaa ohjelmanumeroa, thaiboxingia varten. Pehmusteet kasattiin kyllä hieman riskialttiisti maahan. Sitten saapuivat thaiboxaajat. Tämä esiintyminen oli varmaan nuorten näytösmatsi. Pojat näyttivät kyllä siltä, niinkuin ottelisivat tosissaan, mutta tarkkaavaisina huomasimme välillä päiden nyökkäyksiä, joita ottelijat tekivät toisilleen, jolloin tuli yleensä aina joku ”iso” potku tai kaato. Heidän managerinsa olivat myös pikku poikia. Yksi managereista mm. kaivoi nenäänsä ja söi jäätelöä matsin aikana 😀

Seuraavana esiintyjänä tuli tällainen nuori ladyboy esiintymään yksin. Hän esitti jonkinlaista tanssia, jossa taipui erilaisiin asentoihin. Välillä jalat olivat pään takana ja välillä hän pyöri yhdellä jalalla, olihan poju kyllä aika notkea.

Viimeisenä oli päänumero, jossa kaksi eri poikaa pyöritti keppiä tai nauhoja, joissa oli tulet päissä. Musiikkina heillä oli ainakin Linkin Parkkia, joka kyllä sopi esitykseen hyvin.

Lauantai menikin sitten aamulla salilla ja siitä rantatuoleille ottamaan aurinkoa. Varasimme seuraavalle päivälle hotellin respasta snorklausreissun 1500bath. Lähtö oli aamulla klo 08.30 aikaan. Meidät noudettiin omalta rannalta, josta lähdimme speedboatilla kohti toista saarta Koh Rok:ia kohti. Matkan nuori kapteeni puhui ihan ok englantia. Pääsimme veneen etukärkeen istumaan muiden turistien kanssa. Merellä oli hieman tuulista ja kyyti olikin sen mukaista. Sai pitää kunnolla veneen kaiteesta kiinni, jotta pysyi kyydissä. Aaltoja oli todella paljon ja ne oli aika korkeita, joten matka oli pomppuista.

Perille päästyämme saimme snorklaukseen välineet: snorkkelit, liivit sekä räpylät. Aiemmalla snorklausreissulla jossa olimme olleet emme olleet saaneet räpylöitä, joten tämä oli uusi tuttavuus. Saimme kierrellä vedessä kohtuu vapaasti, mutta ei saanut mennä veneen etupuolelle uimaan, jottei muut veneet aja päältä. Vedessä näkyi paljon oransseja koralleja sekä kaloja. Olimme tässä kohtaa noin tunnin vedessä, josta lähdimme seuraavaan kohteeseen kauniille rannalle. Merivesi oli todella kirkasta ja turkoosia. Hiekka puuterin valkoista ja pehmeää. Täällä saimme makoilla varmaan toisen tunnin,sekä ruokaa matkanjärjestäjiltä. (Alla olevassa kuvassa kapteeni toimi myös kokkina) Ruokailun yhteydessä kapteenimme tuli huutamaan että ”tulkaa katsomaan täällä on iso krokotiili”. Siellä oli todella ison varaanin, ei onneksi krokotiili.

Siitä lähdimme vielä toiseen snorklaus pisteeseen, jossa olimme noin 40minuuttia. Täällä näkyi enemmän koralleja ja vesi oli syvää. Korallien päällä oli outoja mustia ns.piikkisiä merisiilejä..tai en kyllä tarkalleen tiedä mitä ne olivat, mutta niitä oli paljon. Näimme lisää hienon värisiä kaloja sekä merimatoja. Ennen lähtöä näin myös todella valtavan simpukan, se oli kuin suoraan jostain Pieni Merenneito Ariel animaatiosta. Siellä sisällä olisi varmaan ollut kaunis helmi 😀 Täältä lähdimme takaisin rannalle, josta haimme osan matkailijoista mukaan ja takaisin pomppuista kyytiä omalle rannalle.

Illla olikin Arsenalin peli tiedossa ja kyselimme respan henkilökunnalta mistä näkisimme matsin. He osasivat heti kertoa Bobbys placesta, josta näkyy jalkapalloa ja paikka olisi ihan hotellin vieressä. Menimme ravintolaan, joka oli todella täynnä, mutta saimme onneksi pöydän suoraan television edestä. Ravintolan omistaja osoittautui aika hahmoksi ja hän oli Liverpoolin kannattaja ja hänen vaimonsa Chelsean kannattaja.

Maanantai oli taas hieman rauhallisempi ja pilvisempi päivä ja vuokrasimme rannalta kajakin hintaan 150bath/tunti. Kiertelimme rantaa ja aurinko alkoi onneksi hieman paistamaan 🙂 Illalla menimme syömään eiliseen Bobby’s placeen syömään. Ruoka oli ihan ok ja taas ravintola oli täynnä ja omistaja suhaili ympäriinsä hieman stressaantuneena.

Tiistaina vuokrasimme hieman paremman skootterin, 300bath/päivä. Tämä ei ollut enää hotellin kautta suoraan, vaan joku mies toisi skootterin 30min päästä. Menimme sillä välin pelaamaan biljardia. Biljardipöytä oli kyllä niin kiero ja kulunut 😀 mutta saimme pelattua pelin ja pääsimme katsastamaan uutta skootteria. Skootterin tuojalla oli aivan kamalan pitkät ja ruskeat kynnet, hyi! Meidän täytyi antaa skootterin vuokrauksen yhteydessä passi respaan ns.pantiksi ja skootterin tuoja kehoitti meitä kuvaamaan skootterin jo olemassa olevat kolhut. Niitä olikin jonkin verran, todella rehellistä toimintaa tältä mieheltä.

Kuvattuamme lähdimme ajelemaan ympäri saarta. Matkan aikana yhtäkkiä alkoi satamaan aika isosti vettä ja tuli vähän kastuttua, mutta eipä se haitannut, lämmintä kun on. Kiersimme saaren ympäri, matkaa kertyi 70km. Matkan loppu päässä, lähellä kuntosalia, menimme katsomaan eläinyhdityksen toimintaan Animal Wellfareen. Saavuimme juuri sopivaan aikaan kun kierros oli vasta alkanut ja saimme hyvät oppaat kierrolle. Ensin tutuistuimme kissojen maailmaan. Kissoille oli rakennettu oma pieni kissatalo, jossa oli paljon petejä ja purkkeja joissa nukkua. Sekä lattialla oli iso häkki, jonka avulla uudet tulokkaat tutustutetaan uusiin asuinkumppaneihin turvallisesti. Tuntui,että tämä taktiikka toimii heillä hyvin. Kissoja olikin joka paikassa ja kaikilla oli pannat kaulassa. Myös etupihalla oli iso häkki jossa oli kaksi uutta kissanpentua sisällä. Toki sen ikäisiä jo etteivät varmaan tarvitse emon hoitoa enää.

Heitä sai ottaa häkistä syliin paijattavaksi jos halusi. Kissojen maailmasta siirryimme seuraavaksi toiseen taloon sisälle, jossa ensin oli huone jossa oli eläimiä potilaina. Heillä oli esimerkiksi käärmeenpuraisu tullut tai jääneet auton alle jne. Sinne ei saanut mennä, mutta aika sydäntä riipaisevia ääniä hoitohuoneesta kuului 🙁 Seuraavaksi saavuimme koirien puolelle, jossa meitä odotti uusi opas joka tiesi enemmän koirien puolen toiminnasta. Hän kertoi ihan talon tavoista, millaisissa vuoroissa vapaaehtoiset toimivat ja mitä heidän työpäiväänsä kuului. Toiminta vaikutti erittäin hyvältä ja ammattitaitoiselta ja järjestelmälliseltä. He ovat kolmessa eri vuorossa töissä. Heillä on ihan adoptoitavien eläinten lisäksi hoidossa tai parantumassa olevia eläimiä, joten toimita on todella monipuolista.

Opas kierrätti meitä vielä koirien aitauksien lähellä. Osa koirista oli jo 10vuotta vanhoja ja asuneet koko ikänsä siellä tai sitten oli myös uusia tulokkaita ja pentuja. Pennut olivat täysin omassa eristyksessä ja heitä ei saanut silittää ilman suojapukua, koska he eivät olleet saaneet vielä rokotuksia. Työntekijöillä piti olla aina joko hanskat kädessä ja häkkiin sisälle mentäessä suojapuku päällä. Kierroksen lopuksi seuraava opas kiitteli osallistumisesta ja kertoi vielä kuinka heidän toimintansa oikein pyörii. Eli he saavat paljon lahjoituksia varsinkin turisteilta ja heillä oli oma pieni myymälä, jossa myytiin heidän tuotteitaan. Ostin sieltä topin ja lahoitimme kaupasta ostamamme kissanruoka naksupussin sekä lippaaseen rahaa. Tuli kyllä hyvä mieli, kun sai auttaa heitä. Heidän toimintansa on kyllä hienoa ja arvostan suuresti heidän työtänsä. Koh Lantalla ei ollutkaan niin paljon eläimiä vapaana, verrattuna edellisiin paikkoihin joissa olimme olleet. Tämä johtuu suurilta osin heidän toiminnastaan, joka on turvaksi niin ihmisille kuin myös eläimille.

Keskiviikkona kävimme aamulla vielä kuntosalilla ja päivällä otimme aurinkoa. Olimme aiemmin löytäneet naapuri bungaloweiden ravintolan, Riversandin. Tämä oli hieman piilossa nurkan takana hiekan ja kallioiden päällä. Omistaja pariskunta oli oikein mukavia ja palvelu sekä ruoka hyvää. Heillä oli pieninä apulaisina oranssi-valkoinen kissa sekä hiekan värinen pieni chihuahua koira. Kävimme tänä viimeisenä päivänä syömässä heillä pari kertaa ja illalla aloimme pakkaamaan tavaroita seuraavaa päivän matkaa varten.

Olimme aiemmin varanneet valmiiksi hotellin respasta matkan Malesiaan Langkawille. Lähtö oli aamulla klo7.30 aikaan ja tiedossa olisi pitkä siirtymä toiseen maahan. Mutta siitä seuraavassa postauksessa 🙂