Avainsana: Taksi

Komea Kuala Lumpur 10.2-13.2.2017

Kuala Lumpur

10.2.-13.2.2017

Langkawilta lähdettiin aamupalan jälkeen lentokentälle. Lento kesti onneksi vain 1,5h. Perille saavuimme klo 13.30 maissa. Lentokenttä oli iso! Seuraava tehtävä olisi taas saada taksikyyti hotellille. Lentokentällä oli onneksi hyvät ohjeet missä taksipiste sijaitsee, sekä varoituskylttejä taksihuijareista. Näitä pimeitä taksikuskeja riitti matkanvarrella, mutta päätimme mennä virallisia teitä kohti taksia. Saimme taksilipukkeen ja kävelimme taksien lähtöpaikalle. Saimme taksikuskiksi 71 vuotiaan valkoiseen kaapuun pukeutuneen vanhan miehen. Hän oli hahmo. Hän puhui vain Teemulle, mutta ei se minua haitannut. Vastailin ja kommentoin jos halusin. Miehen nimi oli Mohammad. Hän puhui isästään, politiikasta ja jalkapallosta. Sekä kuinka hän on aikoinaan opiskellut kiinaa ja osaa keskustella kiinalaisten asiakkaiden kanssa. Hotellille päästyämme sovimme, että Mohammad tulee hakemaan meidät takaisin lentokentälle 13 päivä. Hän antoi myös oman numeronsa, jos suunnitelmiin tulee meidän osaltamme muutosta.

Hotelli oli keskellä kaupunkia. Sekä hotellihuone oli iso. Kunnon asunto josta ei puuttunut mitään.

Hotellilta pääsi katsomaan kävellen kaupungin isoimpia nähtävyyksiä. Syötyämme menimme katsomaan kaupungin korkeinta ”Menara”tornia. Näköalatornista oli huikeat näkymät, korkeutta rakennuksella oli 421 metriä.

 

Täältä lähdettyämme, menimme toista tornia katsomaan -Petronas toweria/Twin toweria eli kaksoistorneja. Tämä oli komea näky. Tornien juurella oli moni kerroksinen hieno kauppakeskus, josta ei puuttunut kyllä mitään vaatekauppaa. Löyty H&M:stä Louis Vuittoniin. Tällä kertaa kiersimme muutaman putiikin nopeasti ja menimme kuvaamaan tornia ulkoapäin lisää. Täällä oli edelleen joulu ja uuden vuoden tunnelmat menossa, joten ulkoa löytyi kaikenlaisia jouluisia rakennelmia.

  

Lauantaina menimme uudelleen kaksoistornien kauppakeskukseen shoppailemaan. Nyt katselimme useat kaupat, myös ne joihin ei välttämättä muualla olisi ”uskaltanut” mennä sisään (mm. Marc Jacobs, Louis Vuitton, Gucci jne). Useimmissa myymälöissä oli kyllä palvelu kohdillaan, tätä suomeen lisää. Kauppakeskuksessa oli myös yläkerrassa iso elokuvateatteri, johon menimmekin katsomaan Split elokuvan. Elokuva oli kyllä hyvä! Teemu innostui lopussa näytettävästä elokuvahahmosta 😀 Mutta ei siitä sen enempää. Illalla menimme katsomaan jalkapalloa paikalliseen pubiin, koska Arsenalin peli oli alkamassa. Pubissa saimme ruoan päällisiksi vielä ilmaisen jäätelöannoksen. Se oli mukava yllätys. Pelin jälkeen menimme vielä drinksuille. Kaikki coctailit olivat uusia tuttavuuksia meille ja otimme ne, jotka kuulostivat hyviltä. Loppu tulokset olivat aika mielenkiintoiset 😀 Coctailit olivat myös esitetty pelikorttien muodossa, mukava uusi idea esitellä drinksuja.

Sunnuntaina päätimme lähteä hieman eri paikkaan seikkailemaan ja kävelimme Central Markettiin. Tai yritimme kävellä helposti sinne. Kuala Lumpur on kyllä sekava, jos yrittää kartan kanssa ensimmäistä kertaa kierrellä 😀 Menimme matkan aikana intialaiskorttelin läpi ja tuli kyllä sellainen tunne, että onneksi on päivä ja onneksi Teemu on minun vierellä. Miehiä oli kadut aivan täynnä ja katseita riitti. Minulla olisi varmaan pitänyt olla pidempää vaatetta päällä sillä hetkellä. Noh, tästä selvittyämme ja hermoja menettäessä pyörimme ympäriinsä etsien tätä Central kauppakeskusta, sen pitäisi olla hyvä ostospaikka. Emme löytäneet ja kysyimme poliisilta apua. Hän alkoi viittomaan eteenpäin ja sanoi sen olevan jonkin matkaa edessä päin tietyn rakennuksen kohdalla. Kiitettyämme, lähdimme tarpomaan takaisin päin sinne mistä olimme tulleet. Vihdoin ja viimein löysimme kyseisen paikan. Paikka oli vanha ja rähjäinen..kuin iso basaari olisi vain laitettu rakennuksen sisälle, eli ei siis mitään ihmeellistä nähtävää. Muistoesineitä ja tuliaisia nyt tietenkin sieltä pystyi helposti ostamaan. Ostimmekin kaksoistornien pikkuisen patsaan. Emme menneet edes siellä syömään, vaikka nälkä oli kamala. Lähdimme kiinalaiskorttelin kautta takaisin hotellille. Onneksi tämä kortteli oli mukavampi kävellä.Yhden bussipysäkin kohdalla oli tällaisia huikeita sarjakuva ukkeleita patsaina!

Kävimme pikaisesti hotellin aulassa ja katsoimme missä Hard Rock Cafe ravintola sijaitsee. Se olikin ihan vieressä, joten jatkoimme matkaa sinne. Koska minulla on gluteenin yliherkkyys ja joudun syömään rajoitetusti, mietin aina ravintolaan mennessä, että kysynkö heiltä onko gluteenittomia ruoka-annoksia. Usein jätän tämän kysymyksen kysymättä, mutta nyt päätin kysyä Hard Rockissa, koska se on kuitenkin aika iso ketju. Noh, olisi voinut jättää kysymättä 😀 Kysyin meitä ensin palvelleelta tarjoilijalta asiasta ja hänen ilmeensä oli heti sellainen että ”öööö mistä toi nainen puhuu..” Hän lupasi kuitenkin selvittää heti asiaa. Sitten meni pieni hetki ja tuli toinen tarjoilija kysymään, että onko tilaus otettu jo vastaan. Sanoin hänelle että on osittain, mutta hänen kolleegansa juuri selvittää minulle asiaa, että saako teiltä gluteenittomia ruoka-annoksia. Hänen ilmeensä meni samanlaiseksi ja hän lupasi myös selvittää asiaa keittiöstä. Nooh! Sitten meni taas pieni hetki, kun tuli kolmas mies. Hän puhui hyvää englantia ja esitteli itsensä päälliköksi. Hän selvensi ettei heiltä valitettavasti saa gluteenittomia tuotteita, koska heidän keittiössä ei riitä kapasiteetti, jotta ruoka olisi viljatonta. Kiittelin kovasti vaivannäöstä ja päällikkö jatkoi matkaansa. Tässä tuli taas sellainen hetki, että voi kun olisi pitänyt vain suunsa kiinni. Mutta sain todella hyvää palvelua kerrankin asian tiimoilta ;D Löysin ruokalistalta minulle sopivan annoksen ja kohta olo oli taas mukava, kun sai murua rinnan alle.

 

Illalla menimme katsomaan uudelleen kaksoistorneja otimme lisää kuvia eri puolilta rakennusta. Paikalla oli monia muitakin turisteja räpsimässä kuvia komeasta rakennuksesta.

   

Maanantaina kävimme aamulla vielä kuntosalilla sekä jännityksellä odotimme tuleeko sovittu taksikuskimme hakemaan meitä. Olimme lauantaina kylläkin jo puhuneet hänen kanssaan puhelimessa, koska meidän täytyi aikastaa tunnilla sovittua ajan kohtaa, koska lentokentällä menisi kuitenkin enemmän aikaa kuin olimme aikaisemmin ajatelleet. Joten kuski tuli kuin tulikin hakemaan meitä sovitusti klo 14.00. Ja pääsimme matkaamaan seuraavaa maata kohti, joka on Indonesian Bali. Tästä lisää seuraavassa..

 

-SMH

Pattaya

Pattaya oli reissussa sellainen ”pakko nähdä”. Siitä oli kuullut sekä lukenut kaikenlaista, joten pitihän siellä viettää pari yötä.
Pakko myöntää, että minulla oli kyseistä paikasta isot ennakkoluulot, jotka osoittautuivat hieman vääränlaisiksi. Toki paikkahan oli juuri sellainen kuin kuvaillaan, bilepaikka, mutta itse olin kuvitellut että baareja olisi enemmänkin ollut rannan läheisyydessä ja paljon nuorta ja vanhaa porukkaa. Nuoria oli kyllä, mutta näkisin paikassa olevan enemmän keski-ikäistä ja siitä vanhempaa sukupolvea. Ja toki mies voittoistahan se oli, liittyen varmaan paikan toimintaan..jos nyt saa tällailla yleistää. Sekä olin kuullut juttuja,että miehestä ”kannatta pitää kiinni koska paikalliset naiset käy käsiksi”, tämä ei nyt pitänyt paikkaansa 😀
Pattayasta paikkana sanoisin sen, mitä koitin sanoa itsellenkin,että pidä mieli avoimena,älä hermostu. Itselle riitti nämä kolmeyötä paikassa ihan hyvin.

 

Hotellina meillä oli mukava ja todella hieno Amari ocean hotel rantakadun aika pohjois päässä,joka oli hyvässä kohtaan,ei kuulunut biletystä. Ensimmäinen päivä meni osittain taksilla kulkemiseen sekä paikkaan tutustumiseen. Saimme edellisestä hotellista hyvään hintaan kohtuu hyvän kuskin ja hyvän auton 1600bathiin. Olin myös yhteydessä paikalliseen suomalaiseen firmaan, mutta tämä hotellin tarjous oli paras, eli suosittelen kyselemaan omasta hotellista taksien hintoja, sitä kautta hinnat tuntuvat olemaan ns.pitäviä, eli taksi ei lähde lisäilemään mitään omiaan hintaan.
Kävimme syömässä sekä katsomassa lähialuetta ja merta. Valitettavasti emme olleet vielä nähneet koko maassa olo aikana aurinkoa, koko ajan ollut pilvistä ja sadellut. Tämä päivä ei ollut poikkeus.


Seuraava aamuna menimme herättyämme suoraan kuntosalille, joka oli ihan ok, varsinkin aerobiset laitteet olivat uusia ja hyviä. Siitä menimme sitten syömään ja Central Festival kauppakeskukseen.

Kauppakeskukseen menimme lavataksilla. Näitä tööttäilijöitä riittikin rantakadulla! Matka oli 10bath/nenä ja kyytiin pääsi kättään heiluttamalla kuskille ja kuski poimi kyytiin haluajat kadulta. Kyytiin mentiin istumaan lavalle auton taakse, jonka ympärillä oli jonkinlaiset kalterit suojana. Kyydissä oltuamme kuski nouti kolme miestä mukaan joista heti näki että ovat suomalaisia (päivällä jo ihan hyvässä kunnossa ;D) Kyydin pysäyttäminen selvisi siinä samalla. Kyytiin nouseet herrat painoivat summeria, jotta auto pysähtyy ja samalla kun kuski alkoi hieman hiljentää vauhtia. Yksi herroista päätti koittaa jäädä siinä kohtaan pois kyydistä..hän pääsi hyppäämään kyydistä pois, mutta jäi pitämään autosta kiinni,jolloin auto lähtikin vielä liikkeelle ja tämä mies kulki takaperin vähän matkaa autosta kiinni pitäen mukana ja kaatui maahan. Tölkki tottakai pysyi kädessä,toki meni ihan littanaksi, mutta miehelle ei näyttänyt onneksi käyvän kuinkaan. Kaikki säikähtivät tapahtunutta.
Kauppakeskus oli tapansa mukaan taas valtava! Löysin ihanan laukun sieltä,en vain voinut olla ostamatta sitä (laukkujahan tarvitseekin monta tällä reissulla). Siellä menimme sitten elokuviin katsomaan Passengers elokuvan. Oli kyllä yllättävän hyvä, toki hieman ennalta arvattava, mutta se ei haitannut. Elokuvissa oli muuten valtavat juomat ja popparit! Molemmat vain yhtä kokoa,olikohan yhteishinta 255bath.

Olimmekin rantakadun toisessa päässä,eli lähellä Walking Streettiä. Tämä alue oli se josta olin kaikkea kuullut ennakkoon ja se minua totta puhuen hieman ahdisti. Mutta alueella kävellessä, eihän se paikka ollut niin paha mitä ajattelin. Olihan siellä ihan kaikki mahdolliset tarjolla ja ostettavissa ja nähtävissä, mutta siihen loppupeleissä turtui ja ei enää nähnyt näitä kyseisiä naisia. Jäimmekin hieman rauhallisempaan kohtaan juomaan ja katsomaan maailman menoa. Jos itse olisin äiti, en kyllä veisi alueelle välttämättä lapsia, joita siinä näytti kulkevan todella paljon vanhempiensa kanssa..mutta jokainen tekee omat päätöksensä.

Tästä lähdimme takaisin lavataksilla hotellille ja sieltä syömään Mantra nimiseen paikkaan, jota suositeltiin tripadvisorissa. Tämä ravintola sijaitsi samalla tontilla hotellimme kanssa. Tänne täytyi pukeutua hieman paremmin, joten kävimme vaihtamassa märät vaatteet hotellihuoneessa.

Seuraava päivä alkoi syömisellä ja kuntosalilla. Olin kovasti aikeissa mennä vesi-aerobickiin, mutta en viitsinyt, koska olisin alkuun ollut ainoa joka olisi siihen ollut menossa. Jäinkin makaamaan allastuoleille ja tilasimme juomat. Siitä olikin taas tarkoitus mennä tripadvisorista katsomaamme italiaiseen ravintolaan, mutta ei sitä löytynyt. Kysyimme ainakin viideltä paikalliselta ohjetta ja kaikki olivat aivan pihalla kartasta ja missä me olimme itse sillä hetkellä tai missä se ravintola on. Nälkäkiukussa löysimme jonkin paikan, joka osoittautui hyväksi perus thaimaalaiseksi ravintolaksi, hinta-laatusuhde kohdillaan. Jälkkäreihin päädyimme myös, kunnon jätskiannokset kera baananin ja keksin palojen ja pähkinämurujen,nams! jolloin oli taas hyvä mieli 🙂

Kadun toiselta puolelta kuului hyvää musiikkia ja menimme sinne..noh,se olikin jonkinlainen ”tyttöbaari”, toki onneksi siedettävissä. Tämä alue oli Drinking street. Katsoin aluksi että siellä on vain biljardipöytiä ja telkkarista tulee jalkapalloa, mutta ylempänä tanssi tyttöjä, onneksi vaatteet päällä.

Viimeisenä aamuna oli herätyskello soimassa,jotta kerkeäisi aamupalalle hyvissä ajoin. Olimme tilanneet taas hotellin kautta taksikyydin Pattayalta Bankokin Don mueangin lentokentälle, hintaan 2000bathia,josta matka jatkui lentokoneella kohti Krabia ja sieltä taksilla (600bath) Ao nangille. Taksikuskeilla on enemmän ja vähemman tavaraa peilistä roikkumassa. Nämä ovat varmaan erilaisia suojelus-esineitä tai ruokouksiin liittyviä esineitä. Tällä alla olevalla Pattaya-Bangkok kuskilla oli yllättävän vähän tavaraa roikkumassa.

Hotellina meillä on nyt Krabilla La Playa, joka on hieman ristiriitainen. Kuvista ennakkoon hotelli näytti todella siistiltä ja hienolta, mutta hotelli tuntuu siltä niinkuin vanhaa hotellia olisi hieman sieltä täältä uudistettu..jäänyt hieman kesken tai että menty sieltä mistä aita on matalin. Sekä huoneiden seinät on aivan paperista tehty, kaikki äänet kuuluu läpi! Meillä oli tarkoitus olla Deluxe-huone, mutta tämä meidän huone ei sopinut kuvauksiin..meillä olisi pitänyt olla merinäköala parvekkeelta,mutta meillä on terassi, josta pääsee suoraan pieneen omaan uima-altaaseen. Toki tässä on monella muullakin ala-kerran naapurilla samassa ryppäässä oma allas,eli ei kauheasti ole yksityisyyttä..jotkin seinät siinä voisi olla kivat, niin saattaisi jopa mennäkkin siihen itse pulikoimaan. Katsoimme sitten hotellihuoneiden tietoja netistä ja selvisi että olimme saaneet sen mukaan ns.parhaimman huoneen, mutta itsestä tuntuu,että oli mielellään ollut sellaisessa parvekkeellisessa huoneessa.
Tosissaan kun seinät on tällaista paperia, eipä tarvinnut ensimmäisenä aamuna laittaa herätystä aamupalalle,heräsi muutenkin kun muut hotellin asukkaat lähtivät aamupalaa kohti. Ehkä totumme tähän. Täällä olemme sitten 19.1 päivään asti. Mutta mikä parasta, AURINKO saapui luoksemme!!Todella ihanaa. Olinkin heti aamupalan jälkeen altailla ottamassa aurinkoa ja vilvoittelemassa altaalla.

Jatkan taas kuulumisilla täältä Krabilta..Palataan

-Sanna-Mari