Ubud 28.2-2.3.2017
Matka jatkui aamupalan jälkeen kohti Ubudia. Matka ei kestänyt onneksi kuin vain kaksi tuntia. Saavuimme hotellille noin klo 14.00. Saimme saapuessa pienen tervetulias seremonian. Hotellin henkilökunta pamautti isoa kelloa sisääntulossa, joka merkitsi sitä, että hotelliin on saapunut uusia vieraita. Sen jälkeen keskelle otsaamme laitettiin pyhää vettä, johon painettiin muutama riisinjyvä. Sekä molempien oikeaan käteen laitettiin puna-musta-valkea ystävänauha. Tämä merkitsi sitä, että ”kaikki on yhtä”. Henkilökunnan nainen luetteli ne kaikki asiat jotka yhdistyvät nauhan myötä. Niitä asioita oli esimerkiksi ihmiset, luonto, jumalat jne. Tämän jälkeen meidät ohjattiin sisälle sohville istumaan sekä tarjoiltiin tervetulias maljat. Huoneille mentäessä hotellin eteen saapui pieni golfkärryä muistuttava auto, johon laitettiin tavaramme sekä saimme pienen kierroksen hotellin ympäristöön.
Hotellihuone oli aivan mahtava! Emme olleet aiemmin nähneet sellaista. Sisään saavuttiin pienestä tupla ovesta, josta avautui näkymä eteisen pieneen puutarhaan. Lattia oli täynnä vettä ja kaloja sekä seinästä valui pieni suihkulähde. Tämän jälkeen tuli olohuone, joka sijaitsi ulkona (toki katto oli pään päällä). Olohuoneen vieressä oli oma pieni uima-allas, johon myös laski vettä seinästä. Altaan vierestä mentiin päätilaan, jossa oli hieno sänky meitä odottamassa sekä iso kylpyhuone, jossa oli seinä osittain auki ulkoilmaan ja olohuoneeseen. Täällä vain haukkoi henkeä, kun kaikki oli kaunista.
Olimme hotellin aulassa varanneet samantien hotellin tarjoaman matkan Ubudin nähtävyyksille. Saimme maksua vastaan kohteliaan miehen, joka kierrätti meitä kolmessa paikassa. Ensimmäinen pysäkki oli vesiputous. Kuski jäi odottamaan meitä autolle ja me menimme kaksin katsomaan nähtävyyttä. Vesiputoukselle piti laskea portaita alas, josta tuli näkyviin kaunis putous.
Toisena paikkana meillä oli riisiterassi. Tästä olin nähny kirjoissa sekä netissä paljon kuvia. Paikka oli todella kaunis ja vihreä. Kävimme ensin syömässä riisiterassin viereisessä pienessä ravintolassa. Saimme matkalta mukaan oppaan. Sovimme, että maksamme hänelle jonkun summan kierroksen päätteeksi. Matkallahän kertoi tästä riisiterassista sekä siellä kasvavista heinistä, joita paikalliset taiteilijat käyttävät maalatessa sutina. Heinä oli todella pehmeää ja sileää. Uskon että sillä sai hyvää jälkeä maalauksiin. Opas antoi minulle seinästä tupon käteen (juurineen päivineen), että tee siitä itsellesi suti, mutta ei se olisi pysynyt matkan aikana hengissä. 😀 Jollain sillalla näimme ison hämähäkin, joka oli kämmenen kokoinen jalkoineen. Tämä laji oli Balin suurin hämähäkki, mutta ei oppaan mukaan myrkyllinen. Mutta todella ällöttävä se ainakin oli! Kierroksella tuli erilaisia pisteitä, jotka ohittaessa piti antaa riisipellon työntekijöille jonkinlainen pääsymaksu, jotta pääsi pidemmälle. Minimi hinta oli 10 000 rupiaa ja se piti maksaa setelinä, ei kolikkoina. Koitin eräälle antaa summan kolikkoina, mutta hän ei sitä huolinut. Meinasi matka loppua siihen, mutta saimme vaihdettua seteleitä keskenään ja kaikki olivat tyytyväisiä. Kun tulimme takaisin alas, vastassa oli nainen joka kantoi isolla kepillä kahta koria. Näihin hän varmaan laittaa keräämänsä riisit tai muuta vastaavaa. Saimme ottaa kuvia hänen kanssaan sekä oppaan kanssa. Toki hänelle piti tästä maksaa jonkinlainen tippi. Oppaamme oli kyllä todella innokas tanssija. Hän kertoikin kierroksen lopuksi, että hän tanssii erilaisissa seremonioissa ja pitää erilaisia naamareita ja asuja, jotka hän itse valmistaa. Opas soitti meille puhelimestaan musiikkia, jonka mukaan hän tanssii, sekä näytti kuvia instagramistaan. Hän pyysikin minua seuraamaan itseään instassa.
Viimeinen alue olikin pikainen reissu. Täällä kävimme katsomassa isohkoja valkoisia lintuja. Lintuja oli tuhansia puiden latvoissa. Linnut kuskimme mukaan ovat koittaneet asettua muualle, mutta tällä alueella on kuulemma niin hyvä henki, että he palaavat aina sinne takaisin.
Illalla söimme omassa hotellissa. Palvelu ja ruoka oli erinomaista, jokseenkin hieman hintavaa. lllalla kävimme pimeän tullen lähikaupassa, joka sijaitsi hotellin lähellä olevalla tiellä. Sinne mentäessä pitkällä sisääntulo kujalla olikin koira joka haukkui. Emme oikein tienneet onko se kulkukoira vai hotellin vahtikoira, mutta joka tapauksessa sai kävellä hiljempaa vähän sivussa. Vastaan tuli portilla myös vartija, joka koitti komentaa koiraa, mutta ei tehnyt muuta asian suhteen. Onneksi koira ei tullut kohti. Tämän jälkeen vielä pieni pulahdus omassa altaassa ja nukkumaan.
Meille ei kuulunut aamupala hotellihuoneeseen, joten aiemmin vararuuaksi ostamani puuro pelasti ubudin aamut. Kävimme katsastamassa kuntosalin, joka oli todella hienolla alueella. Seiniä ei ollut, pelkästään katos. Ja maisema oli riisipelloille. Kelpasi treenata. Ainoa iso miinus siinä oli, kun hotelli piti kukkoja TODELLA pienissä punoshäkeissä. Niissä kukot eivät pääseet liikkumaan ollenkaan. Nämä kukot olivat varmaan myös taistelukukkoja, joka on heidän maassaan laillista ja järjestävät hotellilla silloin tällöin turnajaisia. Me kyselimme henkilökunnalta, miksi kukot ovat näissä häkeissä, miksi ei vapaana. Eivät osanneet vastata tai halunneet vastata. Jätimme heille myös lähtiessä palautelappuun asiasta kysymyksiä. Se oli niin julman näköistä sekä surkean kuuloista. Kukot eivät kiekuneet iloisesti vaan surullisesti.
Järkytyksen jälkeen hyppäsimme hotellin ilmaiskyytiin. Kävimme Ubudin keskustassa, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä hotellilta. Kävimme siellä syömässä sekä varasimme kyydityksen huomiselle seuraavaan kohteeseen Amediin (600 000 =40€ rupiaa kyyti). Illalla kävimme taas omassa hotellin ravintolassa syömässä.
Olimme ilmottautuneet aamulle klo8 chakrajoogaa. Teemu lähti myös testaamaan miltä se jooga oikein tuntuu. Tämä oli myös minulle ensimmäinen kerta, kun olen ohjatulla tunnilla. Joogasimme ryhmän kanssa hotellin temppelialueen vieressä nurmikolla jumppamattojen päällä. Mies oli oikein rauhallinen, mukava ja opasti todella hyvin kuinka mennä asentoihin. Teemua hän kävi vähä väliä korjaamassa ;D haha. Huomasi kyllä, kuinka kankeaksi sitä olikaan taas muuttunut.
Tämän jälkeen vielä pikainen suihku ja kyyti tuli hakemaan klo11.
-SMH